HENINEN.NETMONUMENTS.KARELIA.RUEnglishРусскийUuttaInformaatiotaValokuviaVideoitaJoukkoviestiLinkkejäVieraskirja
Pitkärannassa taisteltiin rauhan puolesta

Talvisodan päättymisen 75-muistovuotta vietettiin Karjalassa sotahistoriallisella rekonstruktiolla Kitelässä Pitkärannan piirissä. Taistelukentälle kokoontui yli sata sotahistorian harrastajaa ja katselijaa Karjalasta ja sen ulkopuolelta.

Sotahistoriallinen festivaali nimeltä Itä-Karjalan linjat. Pitkäranta 1939—1940 järjestettiin Kitelässä Pitkärannan piirissä viime viikonloppuna. Festivaali liittyi talvisodan päättymisen 75-muistovuoteen. Sen järjestäjinä olivat Pietarin sotahistoriallinen yhdistys Epoha ja Petroskoin sotahistorian harrastajien kerho Stjag.

Karjalassa talvisotaan kuuluvia festivaaleja on pidetty perinteisesti Kollasjärvellä Suojärven piirissä maaliskuussa. Tänä vuonna festivaali järjestettiin ensi kertaa Pitkärannan piirissä. Aloitteentekijänä oli Pitkärannan piirihallinto.

Stjag-kerhon puheenjohtajan Juri Moskaljovin mukaan festivaalin pitopaikka oli valittu tietoisesti. Erikoisuutena on se, että kun Kuolemanlaaksossa ja Suomussalmella Karjalan osuudella puna-armeija joutui raskaasti tappiolle, Kitelässä se onnistui välttämään tuhoamisen.

— Suomalaisten joukkojen maalta saartamana Neuvostoliiton 168. jalkaväkidivisioona kärsi tuntuvia tappioita Kitelässä. Komentaja Andrei Bondarevin johtamiskyvyn ja sotilaiden urhoollisuuden ansiosta yksikkö ei joutunut motteihin ja pystyi puolustautumaan aina sodan loppuun saakka, Moskaljov korostaa.

Moskaljovin mukaan sotahistorialliset tapahtumat lisäävät kiinnostusta Karjalan sotahistoriaan ja antavat mahdollisuudet kehittää matkailua tasavallan piireissä.

Epoha ja Stjag ovat järjestäneet talvisotaan liittyviä festivaaleja ja rekonstruktioita joka vuosi yli kymmenen vuoden ajan. Tapahtumia pidetään niin Karjalan tasavallassa kuin Leningradin alueella. Sodan alkuun liittyviä tilaisuuksia järjestetään Karjalan kannaksella Kamenkan kylässä Mannerheim-linjan paikalla. Tänä vuonna sellainen on 5.—6. joulukuuta.

— Sodan viimeisiä päiviä käsittelevät rekonstruktiot järjestämme vain Karjalassa. Leningradin ja Murmanskin alueilla tällaisia rekonstruktioita ei järjestetä, Moskaljov huomauttaa.

Kahdeksi päiväksi taistelukentäksi

Sotahistoriallinen festivaali pidettiin kahtena päivänä. Päätapahtumat olivat Kitelässä 17 kilometriä Pitkärannasta. Täällä oli mahdollista käydä kotiseutumuseossa näyttelyssä, jossa oli esillä sotilasvaatteita ja -varusteita talvisodan ajalta.

Kitelässä pystytettiin sotilaiden kenttäleiri taisteluasemineen, sotakoneineen ja aseineen, sairaaloineen ja keittiöineen. Vetonaulana oli rekonstruktioesitys, joka käsitteli Neuvostoliiton 168. jalkaväkidivisioonan torjuntataisteluita Kitelässä talvisodan viimeisinä päivinä.

Rekonstruktioon osallistui sotahistorian harrastajia Petroskoista, Pietarista, Murmanskista ja ensi kertaa Moskovasta. Mukana oli aika paljon yleisöä Karjalasta ja tasavallan ulkopuolelta, muun muassa Suomesta.

— On vaikea houkutella tapahtumiin paljon ihmisiä, koska järjestämme niitä Karjalan piireissä ja usein kaukana asutuskeskuksista. Hyvä puoli on silti se, että järjestämme rekonstruktioita taistelujen paikoilla, Moskaljov sanoo.

Rekonstruktio ilman suomalaisia

Epoha-yhdistyksen johtajan Vladimir Oleinikin mukaan suomalaiset ovat olleet viime vuosina harvinaisia vieraita Venäjällä pidettävissä sotahistoriallisissa tilaisuuksissa. He käyvät mieluiten festivaalissa Suojärven piirin Kollasjärvellä, jota he sanovat suomalaiseksi Stalingradiksi talvisodan aikana.

Talvisotayhdistyksen puheenjohtajan Ossi Kettusen mielestä Suomessa ollaan kiinnostuneita Venäjän puolella talvisodan huomioon ottamisesta. Siitä huolimatta suomalaiset järjestöt eivät osallistu sota-aiheisiin tilaisuuksiin Venäjän puolella. Sille on Kettusen mukaan monta perustetta.

— Yksi syistä olisi se, että talvisota koetteli molemmin puolin vahvasti kansainvälistä ja geopolitiikkaa, jossa ennen sotaa Suomi joutui kohteeksi. Silloisessa poliittisessa tilanteessa Suomi koki asemansa siten, että sen selän takana tehtiin sopimuksia kuulematta sitä, Kettunen perustelee.

Tärkeäksi syyksi Kettunen katsoo itse sotaa ja raskaita rauhanehtoja. Ne ovat luoneet ilmapiiriä, jonka vaikutus on olemassa edelleen ajoittain eri poliittisissa keskusteluissa. Se vaikeuttaa yleensä poliittisen rakentavan ilmapiirin luomista ja saa ihmiset varovaisiksi.

— Mitään pahansuopaisuutta siihen ei mielestäni liity, ei vähääkään, vaan kyse on suomalaisesta kansanluonteesta, Kettunen selittää.

Kettunen uskoo, että molemminpuolinen kiinnostus talvisotaan lähtee tulevaisuudessa paremmin historian tutkijapohjalta kuin puhtaasti poliittiselta näkökulmalta. Esimerkiksi sotahistorian tutkijoiden Bair Irintšejevin ja Juri Kilinin toiminta on omiaan lisäämään edelleen keskinäistä kanssakäymistä.

Sergei Karpov
"Karjalan Sanomat"
18. maaliskuuta 2015


© Monuments.karelia.ru, 2003–2005
© Heninen.net, 2003–2017