Sotahistorialliset festivaalit ovat alkaneet Karjalassa

Sotahistoriallisten festivaalien pitäminen on alkanut Karjalassa. Festivaalit on omistettu Voiton 60-vuotispäivälle.

Ajatus festivaalien järjestämisestä syntyi viisi vuotta sitten. Ensimmäinen festivaali pidettiin Suojärven piirissä Kollasjärven maisemissa. Myöhemmin festivaalit järjestettiin Karhumäessä ja Pitkärannan piirissä.

Tänä vuonna festivaalit pidetään kolmessa piirissä. Ne kertovat sodankäynnistä noilla paikkakunnilla.

Tänä vuonna Suojärven piirissä Koliasjarvella 13. maaliskuuta pidettyyn festivaaliin osallistui noin sata osanottajaa. Viime vuoteen verrattuna heitä oli kaksi kertaa enemmän. Osallistujat olivat Petroskoin ja Pietarin sotahistoriallisista yhdistyksistä.

Kollasjärvi on sotahistoriallista aluetta. Se sijaitsee 30 kilometrin päässä Suojärveltä. Toisen maailmansodan aikana piirin alueella käytiin kovia taisteluja. Maastossa on säilynyt taistelu-hautoja ja tulikorsuja. Piirissä on 15 veljeshautaa. Niihin on haudattu Neuvostoliiton, Suomen ja Saksan sotilaita.

Festivaalijatkuu 19. kesäkuuta Karhumäessä. Siellä saa nähdä suomalaisten kallioihin rakentamia ainutlaatuisia puolustusasemia. Sitten 7. elokuuta festivaali pidetään Rajakonnun kylässä.

Festivaalien järjestäjinä toimivat tasavallan muistomerkkien suojelukeskus, Karjalan kulttuuriministeriö, Suojärven, Karhumäen ja Pitkärannan piirin itsehallinto.

Järjestäjät uskovat, että sotahistoriallinen festivaali on hyvä keino kertoa ihmisille sodasta, ihmisten uroteoista ja säilyttää sodan muistomerkit.

Sotahistoriallisen Stjag-klubin varapuheenjohtaja Sergei Lapshov kertoo, että pietarilaiset ovat kiinnostuneet festivaaleista, ja he osallistuvat aktiivisesti niiden järjestämiseen.

- Vuosittain festivaalien pitäminen on parantunut ja osanottajien määrä on lisääntynyt. Järjestäjät keksivät uusia muotoja, Sergei Lapshov jatkaa.

Näytännöt lähentävät sotatapahtumiin

Festivaaleihin osallistuu sotahistorioitsijoita. He ovat sotilastamineissa ja esittävät sotatapahtumia entisillä taistelukentillä. Sotilaspuvut, aseet, pyrotekniikka ja taistelunäy tännöt lähentä-vätkatsojia sotatapahtumiin.

- Sotatapahtumien lavastaminen herättää katsojissa myötäelämystä, ylpeyttä ja katkeruutta. Me olemme sitä mieltä, että taistelutapahtumien järjestäminen on tehokas keino herättää ihmisissä isänmaanrakkautta, muistomerkkien suojelukeskuksen tietoosaston johtaja Marina Dubova kertoo.

Kolme piiriä ei ole valittu sattumalta. Toisen maailmansodan aikana näissä piireissä käytiin taisteluja. Siellä on säilynyt taistelulinjoja puolustusesteineen.

- Sodat erottavat kansoja. Taistelutapahtumien järjestäminen lähentää heitä. Suojärven maahan on haudattu neuvostoliittolaisia, suomalaisia j a saksalaisia sotilaita. Me uskomme, että tämä maa ei ole vain sovinnon paikka. Se auttaa myös kansojen yhteisen historian ymmärtämistä, Sergei Lapshov puhuu.

Karjalan festivaalit ovat ainutlaatuisia

Pitkärannan piirin kulttuuriko-mitean puheenjohtaja Andrei Orlov kertoo, että festivaalit jättävät erinomaisen vaikutelman.

- Vuosittain festivaalit ovat parantuneet. Viime vuonna Pitkärannan piirissä pidettiin aseiden ja sotilaspukujen esittely. Sen jälkeen niitä esiteltiin muissakin piireissä.

- Tämäntapaisia festivaaleja ei ole muualla maailmassa. En halua, että tulevaisuudessa niistä kieltäydyttäisiin, Andrei Orlov sanoo.

Monissa herää epäluulo, että voiton 60-vuotispäivän jälkeen festivaalit lakkautetaan. Kulttuuriministeriö toivoo, että ensi vuonna tasavallan piirien itsehallinnot järjestävät festivaalit itsenäisesti.

- Kukaan ei aio kieltää festivaaleja. Ministeriö valvoo festivaalien järjestämistä. Haluamme, että piirit itse pitävät siitä huolen. Olemme kiinnostuneita, että niitä jatketaan ensivuonna. Samaa mieltä ovat piirien johtajat, Karjalan varakulttuuriminis-teri Irina Ivanova sanoo.

Andrei Orlov sanoo, että piiri on valmis järjestämään festivaalin. Nykyään itsehallinnon tehtävä on löytää yrittäjiä, joilta irtoaa rahaa tarkoitukseen. Puheenjohtaja ajattelee, että muulla tavalla on mahdoton järjestää festivaali.

- Me emme halua tehdä alkeellista festivaalia. Paras keino on yhdistää piirien resurssit, puheenjohtaja aprikoi.

Mahdollisista vaikeuksista huolimatta kulttuuriministeriö uskoo, että festivaalit jatkuvat. Ne houkuttelevat piireihin turisteja.

Ilona VEIKKOLAINEN
Karjalan Sanomat, 23. maaliskuuta 2005