Kansainvälisten sotahistoriallisten matkailureittien suunnittelu ja käyttö hyödyttävät sekä Karjalaa että Suomea. Nähtävyyksinä siinä voi olla aitoja puolustuslaitteita, kenttälinnoitteiden osia, taistelupaikkoja, sota-ajan taisteluvälineistön malleja, muistoalueita ja muistomerkkejä.

Valitettavasti Karhumäen puolustuslaitteiden rakennushostoriaa ja roolia ei ole vieläkään tutkittu riittävästi. Näitä kysymyksiä koskevaa aineistoa julkistettiin Karhumäellä 18. syyskuuta 2003 pidetyssä kansainvälisessä seminaarissa.

Seminaarin järjestivät Valtion historiallisten ja kulttuurimuistomerkkien käyttökeskus (Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö), Karhumäen piirin itsehallinto ja Karhumäen kaupunginmuseo. Seminaarin tarkoituksena oli keskustella Karhumäen puolustuslaitteiden säilyttämisestä, käyttämisestä ja museoimisesta.

Suomen puolelta seminaarissa esiintyi tunnettuja sotahistorian, linnoitustaidon ja sotahistoriallisten kohteiden museoinnin erikoistuntijoita.

Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen dosentti Eero Elfvengren Helsingistä kertoi puolustuslaitteiden rakentamisesta linjalle Karhumäki-Seesjärvi, johon Karhumäen puolustuspesäke kuului. Sotilasinsinööri, kapteeni evp. Arvo Tolmonen esitteli toisen maailman sodan aikaisten suomalaisten linnoituslaitteiden rakennusmenetelmiä. Asiantuntijat Suomen museovirastosta ja Salpalinja-museosta kertoivat siitä miten Suomessa käytetään sotahistoriallisia muistomerkkejä muistotarkoituksiin. Salpalinja, Suomessa 1940-1941 rakennettu puolustusjärjestelmä, on jo 10 vuotta toiminut museona.

Karjalan puolelta seminaariin osallistui historiantutkijoita Petroskoin valtionyliopistosta ja Venäjän tiedeakatemian alaisen Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksesta sekä muistomerkkien suojelun ja museoalan erikoistuntijoita.

Seminaarin puitteissa Karhumäen museon johtaja S.I.Koltyrin järjesti tutustumiskäynnin Karhumäen linnoitusalueen kohteissa. Seminaarin osinottajat olivat yksimielisiä siitä, että näillä kohteilla on sekä historiallista että museoarvoa. He totesivat, että kohteet ovat säityneet melko hyvin.

Seminaarissa päätettiin jatkaa suomalaisten ja karjalaisten asiantuntijoiden yhteistyötä sotahistoriallisten kohteiden hyödyntämiseksi.