HENINEN.NETMONUMENTS.KARELIA.RUEnglishРусскийUuttaInformaatiotaValokuviaVideoitaJoukkoviestiLinkkejäVieraskirja
Raja. Venäjän, Ruotsin ja Suomen väliset suhteet Laatokan alueella

Pitkärannassa käynnistettiin sosiaali- ja kulttuurialan verkkoprojekti "Raja. Venäjän, Ruotsin ja Suomen väliset suhteet Laatokan alueella". Projektin alullepanijoita ovat Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön historiallisten ja kulttuurimuistomerkkien vaalimis- ja hyödyntämiskeskus sekä Pitkärannan kaupungin ja piirin paikallinen itsehallinto.

Projektin tärkein tavoite on saada Laatokan sotahistorialliset kohteet palvelemaan kulttuurin ja matkailun tarkoituksia.

Projektin ensimmäisiä toimenpiteitä olivat: kansainvälinen tieteellis-käytännöllinen konferenssi, joka pidettiin Pitkärannassa 17. elokuuta 2002 ja sotahistoriallinen festivaali "Karjalan rajat", joka 18. elokuuta pidettiin Raja-Kondushi-nimisessä kylässä.

Konferenssiin, jonka nimi oli "Venäjän, Ruotsin ja Suomen rajasuhteiden historia 1600-1900-luvulla", osallistui noin sata henkeä. Paikalle saapui tutkijoita Moskovasta, Pietarista, Petroskoista, Suomesta ja Ruotsista. Oli myös kotiseutututkijoita, opettajia, museotyöntekijöitä, kirjailijoita, lehtimiehiä ja toimittajia.

Konferenssissa oli 15 Venäjän, Ruotsin ja Suomen rajasuhteiden 1600-1900-luvun historiaa käsittelevää alustusta. Kaikki alustukset oli omistettu ajankohtaisille ongelmille ja perustuivat laajaan ennen tuntemattomaan aineistoon, niin kotimaiseen kuin ulkomaiseenkin.

Erityistä kiinnostusta herätti alustus, jonka esitti historiatieteiden tohtori, Venäjän historian instituutin tutkija J. Senjavskaja, joka on myös sotapsykologian asiantuntija. Samoin historiatieteiden lisensiaatit A.Tshistikova ja A.Rupasova, jotka ovat jo usean vuoden ajan tutkineet Neuvostoliiton ja Suomen välisiä suhteita 1900-luvun alkupuolella, sekä karjalaiset historiantutkijat A.Zhukov, J.Dubrovskaja, T.Nikulina, O.Kiseljova, L.Jusupova ja V.Makurov kertoivat aiheeseen liittyvistä uusista tutkimuksistaan.

Salpalinja-nimisestä sotahistoriallisesta museosta sekä suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteistyön näkymistä sotahistorian alalla kertoi Museoviraston Sotahistorian osaston tutkija Ulla-Riitta Kauppi Helsingistä. Ruotsin reserviupseeriyhdistyksen toiminnasta kertoi Lars Björneback Uumajasta.

Ajan puute ei valitettavasti antanut kaikkien halukkaiden käyttää puheenvuoroa.

Konferenssin aikana järjestettiin Pitkärannan, Aunuksen ja Sortavalan kaupunkien valmistaman näyttelyn esittelytilaisuus sekä Joensuun museoiden esittely, jossa karjalaiset asiantuntijat saivat tutustua museoiden varastoihin, näyttelyihin ja suomalaisten kollegojen innovaatioihin.

Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriön
historian ja kulttuurin muistomerkkien suojelun ja käytön
keskuksen lehdistöpalvelu


© Monuments.karelia.ru, 2003–2005
© Heninen.net, 2003–2017